Kesä ja loma

Kesä jatkuu, vaikka loma loppuikin jo. Minua toisinaan on ihmetyttänyt, että kaikkein kovimmat helteet tuntuvat aina osuvan siihen, kun koulu tai työ alkaa. Niin kävi näköjään taas kerran...

Pohjoista Suomea hellittelee sellainen helle, ettei ole paremmasta väliä. Sisätiloissa istuessa tuuletin hurisee koko ajan ja yrittää helpottaa tilanteen tukaluutta. Ei auta se, että toimistotiloissa on olemassa ilmastointilaite. Se ei auta sen vuoksi, ettei se ole näissä tiloissa päällä kuin iltaisin. Hyvähän tässä on sitten toimistohommia painaa.

Monet ovat valittaneet sateen puuttumista ja sen seurauksena nurmikkojensa palamista. Minua ei se haittaa. Minulla ei ole omaa henkilökohtaista nurmikkoa, jonka kunto rassaisi minut henkihieveriin. Enkä minä muutenkaan kuluta aikaani etsien täydellistä vihreää nurmikkoa. Enemmän minua rassaa se, että auton tuulilasiin törmänneet pieneläimet ovat palaneet lasiin kiinni ja niiden irroittaminen käy työstä. Sen puoleen minä kaipaisin sadetta.

Tuntuu oudolta, että tänä kesänä minulla oli ensimmäistä kertaa palkallista lomaa. Vaikka kyseinen aika ei lomalta tuntunutkaan, kerrankin joku piti taloudellisesti minut pystyssä sen aikaa, kun reissaan muualla ja olen vain. Toisaalta toukokuussa painettiinkin töitä pää märkänä ja se on oma lukunsa sinällään. Autolomat tuntuvat olevan minulle tyypillisimpiä ja tietenkin se on myös kallein muoto pitää lomaa. Senkin puoleen palkallinen loma passaa minulle paremmin kuin hyvin. Vielä kun siihen lomaan saisi virkistyspuolenkin kuntoon...