perjantaina, syyskuuta 05, 2008

Se kamelin selkä...

Eipä sitten olisi ihmisen kannattanut riehua niiden laatikoiden kanssa ollenkaan. Olisi vaan pitänyt antaa niiden lojua pitkin olohuonetta ja keittiötä. Selkä nimittäin sanoi taas kerran viu.. Tätä on ennenkin käynyt ja yleensä aina silloin, kun on stressi päällä jostain. Ilmeisesti minä aina stressatessani päätän alkaa järjestellä ja tehdä kaikkea sellaista, mikä sitten kostautuu selkävaivana. Tällä kertaa diagnoosi oli noidannuoli. Ei vetänyt raajoihin siihen malliin kuin iskias tekisi. Oli kuitenkin vaikea istua koko päivä koulutuksessa, vaikka luennoitsija oli aivan loistava.

Harvoin olen jaksanut kuunnella tohtoritason ihmisen puhetta ilman pakonomaista tarvetta kuorsata kovaan ääneen. Tämä tohtori oli erittäin hyvin perillä siitä, miten pidetään kuulijat kiinnostuneina. Harmi vain, että itsestä tuntui kuin olisi puukolla tökitty selkään välillä.

Edessä on vapaa viikonloppu ja vielä maanantaikin vapaalla. Jos vain nostaisi jalat sohvalle ja makaisi kuin peruna kaiken sen ajan, minkä voi. Maanantaina tosin on käytävä neuvolassa näyttämässä itsensä. Jännittävä nähdä, miten tämän paikkakunnan neuvola nyt poikkeaa sitten edellisen paikkakunnan neuvolasta. Parhaassa tapauksessa kaikki heidän käytäntönsä ovat niin erilaisia, että hermo menee ennenkuin pääsee ovesta sisälle. No, jää nähtäväksi.

Oma sauna on muuten harvinaisen hieno asia pitkästä aikaa. Olen parina iltana lämmittänyt saunan ja nauttinut siitä, että saan istua aivan rauhassa lauteilla ja heittää hiljakseltaan löylyä. Kissat tosiaan ovat hämmentyneinä istuneet lasioven toisella puolella ja tuijotelleet saunan puolelle. Eivät ilmeisesti näe mitään nautintoa siinä, että istutaan kuumassa kopissa, jossa sihisee välillä ikävästi. Tähän asti kuitenkin nekin ovat näyttäneet nauttivan maiseman ja asunnon vaihdoksesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti