Pari päivää on mennyt tehokkaasti seinää tuijottaen aina silloin, kun on ollut aikaa omille ajatuksille. Onnekseni sitä aikaa on ollut harvinaisen vähän. Eilinen päivä kuitenkin oli kokonaan sellainen, että istuin kotona sohvalla, tv oli auki ja minä tuijotin seinää hieman tv:n yläpuolella. Virallisesti väitän katsoneeni telkkaria, mutta totuus on se, että seinä lähinnä tuli tutummaksi.
Huonosti nukutut yöt lisäävät sitä tuijottamista, kun aivotoiminta on harvinaisen olematonta ja väsymys pitää puolivaloilla liikenteessä. Ehkä tänään tai huomenna olisi lisää tietoa. Sitten voisi ehkä nukkua. Tai sitten ei...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti