Kesäloma...

Kesäloma tuli ja meni. Nyt on jälleen töiden aika. Jokseenkin outoa huomata, että neljä viikkoa lomaa vain lipsahti jonnekin, kun norkoili vanhempiensa nurkissa ja tapasi ihmisiä, joita ei ole nähnyt parhaimmillaan useampaan vuoteen. Outoa oli huomata sekin, ettei exän äänen kuuleminen enää edes aiheuttanut suuria tunnekuohuja. Jotenkin sen miehen kaikki valta minuun on hävinnyt johonkin. Ehkä sitä on sitten itse vihdoinkin todella päästänyt irti kaikesta siitä vihastakin, jossa on yrittänyt roikkua pitääkseen mahdolliset positiiviset muistot kaukana.

Olo on hyvin levännyt kuitenkin. Siitä kielii vahvasti se, että töiden alkaminen on jokseenkin hankalaa. Kauhean paljon olisi hommia tehtävänä, mutta oikein mistään ei saa otetta. Ehkä tämä muuttuu taas arkiseksi puurtamiseksi tämän viikon loputtua. Tai ehkä ei sittenkään, koska maanantaina alkaa 10 päivän reissu Eurooppaan. No, jää nähtäväksi, josko siltä reissulta olisi jotain kerrottavaa...

Ukkosta?

Sataa ja on harmaata. Oikein tyypillinen perjantaipäivä. Viikonlopuksikin on luvattu sadetta. Fordin bensatankki näyttää jälleen miltei tyhjältä ja vielä on selviydyttävä loppukuu noilla höyryillä. Onneksi ei tarvitse enää lähteä merta edemmäs kalaan tässä kuussa.

Muistan, kuinka viime kesänä toivoin ukkosta. Sama odotus on alkanut minulla jälleen. Minä haluaisin sellaisen kunnollisen ukkosen, jonka aikana voisi katsella salaman välähdyksiä ja laskea jyrinästä ukkosen etäisyyttä. Minä haluaisin kokea sen tunteen, haistaa jälleen sen ukkossateen jälkeisen tuoksun ulkona. Pelkkä vesisade ei ollenkaan tee tästä elämästä vielä mukavaa, eikä tuoksusta oikeaa. Toki sateenkin jälkeen tuoksuu raikkaalta, mutta kunnon ukkosen jälkeen se on jotain vielä parempaa.

Kaiken kaikkiaan minä odotan kesää. Ehkä eniten minä odotan sitä, että tänä kesänä, ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on neljän viikon palkallinen kesäloma. Palkka juoksee, vaikka minä nostan jalat ylös ja katselen maisemia. Kesäloma sinällään pelastaa jo paljon tämän työn suhteen. Tarkoitan lähinnä sitä, että minä jaksan olla töissä paremmin, kun välissä on lomaa. Lomalla ei tarvitse katsella esimiestä, eikä vastata hänen soittoihinsa. Jos olen oikein julma, jätän työpuhelimen virastolle silloin, kun lähden lomaa pitämään. Todennäköisesti kuitenkin raahaan tuota palikkaa matkassa koko lomankin, mutta äänettömällä. Esimies kun tunnetusti soittaa omaan puhelimeen sitten, jos ei työnumeroon vastaa.


No, jos vaikka ottaisi kuitenkin rennosti kesän, nauttisi elämästään ja olisi utelias. Kissoilla on onneksi tuo luontainen uteliaisuus hanskassa, kuten kuvasta näkyy...

Kesä ja loma

Kesä jatkuu, vaikka loma loppuikin jo. Minua toisinaan on ihmetyttänyt, että kaikkein kovimmat helteet tuntuvat aina osuvan siihen, kun koulu tai työ alkaa. Niin kävi näköjään taas kerran...

Pohjoista Suomea hellittelee sellainen helle, ettei ole paremmasta väliä. Sisätiloissa istuessa tuuletin hurisee koko ajan ja yrittää helpottaa tilanteen tukaluutta. Ei auta se, että toimistotiloissa on olemassa ilmastointilaite. Se ei auta sen vuoksi, ettei se ole näissä tiloissa päällä kuin iltaisin. Hyvähän tässä on sitten toimistohommia painaa.

Monet ovat valittaneet sateen puuttumista ja sen seurauksena nurmikkojensa palamista. Minua ei se haittaa. Minulla ei ole omaa henkilökohtaista nurmikkoa, jonka kunto rassaisi minut henkihieveriin. Enkä minä muutenkaan kuluta aikaani etsien täydellistä vihreää nurmikkoa. Enemmän minua rassaa se, että auton tuulilasiin törmänneet pieneläimet ovat palaneet lasiin kiinni ja niiden irroittaminen käy työstä. Sen puoleen minä kaipaisin sadetta.

Tuntuu oudolta, että tänä kesänä minulla oli ensimmäistä kertaa palkallista lomaa. Vaikka kyseinen aika ei lomalta tuntunutkaan, kerrankin joku piti taloudellisesti minut pystyssä sen aikaa, kun reissaan muualla ja olen vain. Toisaalta toukokuussa painettiinkin töitä pää märkänä ja se on oma lukunsa sinällään. Autolomat tuntuvat olevan minulle tyypillisimpiä ja tietenkin se on myös kallein muoto pitää lomaa. Senkin puoleen palkallinen loma passaa minulle paremmin kuin hyvin. Vielä kun siihen lomaan saisi virkistyspuolenkin kuntoon...