Näyttää todellakin siltä, että talvi on täällä. Lunta saa joka aamu harjailla pois auton katolta ja laseilta ja pakkanen hipoo miltei kaikkina aamuina kahtakymmentä. Siinä on etelän ihmisellä tarkenemista. Onneksi lumi on kuitenkin tuonut tänne valoa. Ei ole pimeää, on vain sinistä. Saa tosin nähdä, missä vaiheessa alkaa taas rasittaa se, että jatkuvasti täytyy laukata laittamaan autoa lämmittimeen ja silti persus jäätyy, kun autoon istuu.
Talvessa on kuitenkin omat hyvät puolensa. Talvella nukuttaa enemmän. Se on ehdottomasti hyvä puoli, sillä kesällä minä nukuin valoisuuden takia aivan liian vähän ja olin jatkuvasti kuin ahteeriin ammuttu karhu. Nyt on mahdollisuus ja tarvis nukkua välillä jopa päiväunia. Toissapäivänäkin meni kevyesti pari kolme tuntia unta keskellä päivää, sitten vaan piti palata tajuntaan, kun töihin piti mennä takaisin. Onneksi on herätyskello.
No, pohjoisessa sentään talvi on mukavampi viettää kuin etelässä. Täällä ei niin tuule ja pakkanen on mukavaa. Ainakin silloin se on mukavaa, kun ei tarvitse itse seisoskella pihamaalla...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste talvi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste talvi. Näytä kaikki tekstit
perjantaina, marraskuuta 03, 2006
keskiviikkona, lokakuuta 25, 2006
Lumi...
Elämä heittää eteen outoja polkuja. Niin täti tuolla eräässä kommentissaan sanoi. Niin se tuntuu tekevän. Mieli on vähemmän haikea, enemmän innoissaan siitä, että edessä voi vielä olla jotain. Niin vaikealta kuin tuntuikin alkaa luopua suhteesta, joka tuntui hyvältä.
Jos etelässä vielä on syksy, täällä alkoi eilen tosissaan talvi. Lunta tuli tasaisesti koko päivän taivaalta ja minä liukastelin etelä-suomalaiseen tapaan kesärenkailla menemään sellaiset 100 km työajoa. Liukasta oli, jarruista ei ollut juurikaan apua ja koko ajan jännitti itseäkin, mennäänkö metsään vai päästäänkö ajoissa perille ehjin nahoin. Pääsin perille, ehjin nahoin ja autokin jäi yhdeksi kappaleeksi. Ei edes irronneita osia tai ylimääräisiä lommoja. Tänä aamuna vaihdettiin alle talvitossut.
Oli outoa huomata, että oma mieli virkistyy heti, kun tulee lunta maahan. Tuntuu, että päivät ovat valoisampia taas, kun lumi taittaa kaiken valon takaisin. Ei tarvita auringonpaistetta siihen, että valoisuus on sopivaa luokkaa. Pieni pakkanenkin tuntuu piristävältä. Ei ole sitä kostean nihkeää säätä, joka etelässä saa ihmisen repimään pelihousut. Silloin kengät ovat aina märät, samoin housunlahkeet ja sukat. Sitä ei kestä.
Talvi, ensilumi ja pitkät työpäivät. Sellainen yhdistelmä tälle erää.
Jos etelässä vielä on syksy, täällä alkoi eilen tosissaan talvi. Lunta tuli tasaisesti koko päivän taivaalta ja minä liukastelin etelä-suomalaiseen tapaan kesärenkailla menemään sellaiset 100 km työajoa. Liukasta oli, jarruista ei ollut juurikaan apua ja koko ajan jännitti itseäkin, mennäänkö metsään vai päästäänkö ajoissa perille ehjin nahoin. Pääsin perille, ehjin nahoin ja autokin jäi yhdeksi kappaleeksi. Ei edes irronneita osia tai ylimääräisiä lommoja. Tänä aamuna vaihdettiin alle talvitossut.
Oli outoa huomata, että oma mieli virkistyy heti, kun tulee lunta maahan. Tuntuu, että päivät ovat valoisampia taas, kun lumi taittaa kaiken valon takaisin. Ei tarvita auringonpaistetta siihen, että valoisuus on sopivaa luokkaa. Pieni pakkanenkin tuntuu piristävältä. Ei ole sitä kostean nihkeää säätä, joka etelässä saa ihmisen repimään pelihousut. Silloin kengät ovat aina märät, samoin housunlahkeet ja sukat. Sitä ei kestä.
Talvi, ensilumi ja pitkät työpäivät. Sellainen yhdistelmä tälle erää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
