Kesä ja sääsket..

Pitkä tauko kirjoittamisessa antaa yleensä paljon aiheita uusiin ajatuksiin. Tällä kertaa sen tauon täytti viikon mittainen oleilu leirikeskuksessa murrosikäisten nuorten kanssa. Vaikka välillä risoo jo pelkkä ajatuskin siitä ajasta, välillä näyttää olevan itsellekin tarpeen päätyä leirille kuuntelemaan sitä menoa. Se opettaa paljon, kun on viikon ajan 24h/vrk teinien kanssa samassa tilassa. Muistuttaa paljon omasta murrosiästä, mutta siinä näkee ja kuulee myös sellaisia asioita, joita ei ollenkaan muista enää itsestään.

Murrosikä on rankaa. Sen huomasin jälleen kerran. Hirvittävä määrä itsestään epävarmoja nuoria ihmisiä, joista osalla on hygieniaongelmia ja osalla muita ujous-ongelmia. Jokainen pakotetaan viikon ajan jakamaan oma henkilökohtainen tilansa toisten nuorten kanssa. Se on vaativaa. Toisaalta se myös palkitsee.

Monet nuoret näyttivät osaltaan pääsevän eroon edes osasta ujouttaan, uskaltautuivat juttelemaan eri sukupuolta olevien ihmisten kanssa ja jopa toisinaan uskalsivat puhua aivan vieraille ihmisille. Varmasti jokainen muistaa vielä sen oman nuoruutensa ja ne paineet siitä, onko viehättävä vastakkaisen sukupuolen silmissä ja mitä asialle on tehtävissä.

Eikä siitä pääse eroon aikuisempanakaan. Tietenkin aikuisena ymmärtää jo sen, ettei ulkoinen olemus voi korvata sitä, jos sisältä jotain puuttuu. Ulkonäkö ei korvaa puuttuvaa rakkautta.

Tähän ajatukseen sopii minusta hyvin Timo Rautiaisen sanoituksesta pätkä:

"Rakkaus on kirosana, jos väärä mies on sanojana."