Ruotsalaisuuden päivä...

Jos olen jo aiemminkin ollut sitä mieltä, ettei Ruotsista tule mitään hyvää, käsitykseni vahvistui maanantaina. Maanantai oli ruotsalaisuuden päivä ja kaikki meni persiilleen aamusta asti.

Olin sopinut jo viime kuussa, että käyn 6.11. Raudaskylällä, vanhassa opinahjossani. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että minun piti herätä aamulla kello 6, jotta ehdin käydä suihkussa ja hoitaa kaikki aamutoimet ollakseni autossa kello 7. No, heräsin 7.02, ilman herätyskellon ensimmäistäkään pihausta. Olin unohtanut painaa viimeisen kerran sitä "ok"-nappia. PRKL!!!

Jo lähdössä siis myöhässä kuin apina. Ei siinä mitään, hieman rivakampaa kaasujalkaa ja menoksi. Kemin paikkeilla näytti siltä, että olen ihan hyvin aikataulussa ja mitään hätää ole ehtimisen kanssa. Jep jep. Noin 20 km Kemistä etelään ajoin rekan perässä. Rekasta ropisi kiven murkuloita suoraan minun tuulilasilleni. Siinä meni paskaksi kuukauden vanha tuulilasi. Ei muuta kuin rekasta ohi ja kaikki mahdolliset vilkut päälle ja hidastamaan vauhtia siihen tien sivuun. Rekka pysähtyi myös. Kuljettaja veivasi ikkunaa auki siinä kohtaa, kun minä jo olin repimässä häntä autosta pihalle katsomaan, minkälaista jälkeä minun autolleni on tehty. Setä kiersi oman autonsa ympäri ja kas kummaa, kyljessä oli reikä, josta soraa putoili tielle. Vaihdettiin tarvittavat yhteystiedot ja minä kiireellä lähdin jatkamaan matkaani.

Tässä kohtaa alkoi sitten aikataulu pettää lopullisesti. Rauskille saavuin 12.02 ja kymmenisen minuuttia meni oikean paikan löytämiseen, jotta olin sopimaani hommaa hoitamassa. Rauskin päässä kaikki meni ok. Söin hyvää meksikolaista ruokaa ja pyörin tunnin verran Käppäräisellä. Sen jälkeen edessä oli taas ajomatka Lappiin.

Vähän ennen Oulua, Limingassa, katsoin, että onpas outoa, kun bussipysäkillä on auto parkkivalot päällä. Hetkeä myöhemmin edessä seisoi poliisi. Juuri näin! Veivasin ikkunan auki ja poliisisetä ilmoittaa, että olisi hieman huomauttamista kaasun käytöstä. PRKL! Ei muuta kuin auto bussipysäkille parkkiin ja sitten kuulemaan, kuinka kovaa tulikaan ajettua tutkaan. No, onneksi vain 104 ja rajoitus 80. Sakot mätkähti kuitenkin siitä hyvästä. Samalla huomasivat, että auto olisi pitänyt katsastaa 16.10. mennessä. Sakot tuli siitäkin. Mukava pikku pikavoitto niissä arpajaisissa. Kysyivät vielä, että ottavatko kilvet vai hoituuko katsastus 15.11. mennessä? Hoituihan se. 7.11. oli jo varattu aika etukäteen. Paska pajatso, että sattui edelliselle päivälle pysäytys.

Olenkin vakaasti sitä mieltä, että kaikki on ruotsalaisten syytä. Koko päivä meni aamusta asti pieleen ja vain siksi, että kalenterissa lukee ruotsalaisuuden päivä.