Puhelin...

Elämä on outoa. Se on tullut todettua moneen otteeseen. Eräät ystäväni ja sukulaiseni muistavat yhden kummallisen episodin elämästäni, kultakorttireunaisen miehen. No, hän on taas palannut puhelimeeni. Syystä tai toisesta siis mies, josta en ole kuullut reiluun vuoteen mitään, otti selvää nykyisestä puhelinnumerostani ja soitti. Hänen sanojensa mukaan minä olen jäänyt vaivaamaan hänen mieltään. Jokseenkin outo yhteen sattuma, että minä tuossa muutamia viikkoja sitten mietin, pitäisikö minun poistaa hänen numeronsa puhelimestani ja syystä tai toisesta jätin sen kuitenkin talteen. Varmuuden vuoksi.

Jos minä uskoisin kohtaloon, epäilemättä sanoisin, että kyseessä on kohtalon selvä viesti asiasta. Todennäköisesti sokeasti heittäisin kaiken muun elämän kankkulan kaivoon ja alkaisin rakennella elämääni siihen suuntaan, että voisin kehittää kyseisestä miehestä elämäni suhteen. No, siperia on opettanut, uskokaa tai älkää. Olen odottavalla kannalla ja katson ja ihmettelen. Saa nähdä, miten asiassa käy.

Äärimmäisen hyvin muistan viimeisimmän keskustelun kyseisen miehen kanssa, ennenkuin alkoi vuoden hiljaisuus. Tuolloin tilanne oli se, että minulla oli selkeät intressit eri suuntaan, vaikka mies toivoi ilmeisesti muuta. Hän haukkui minut pystyyn siitä, että olin muuttanut Lappiin, enkä pääkaupunkiseudulle. Sepä olisikin ollut iloinen veto minulta, että olisin muuttanut Helsinkiin, kaupunkiin, joka saa otsasuoneni sykkimään vaarallisesti. Ehkä sen puhelun yleisen sävyn takia minä silloin pyysinkin, että hän antaisi asian olla ja minun olla. En tiedä. Jotenkin se puhelu päättyi siihen sävyyn, että varmasti molempia raivostutti toisen asenne.

Tälläkin kertaa ensimmäiset sanat olivat sen suuntaisia, että miksei puhelinnumeroni ole numerotiedustelusta saatavilla ja vieläkö minä olen Lapissa. Oli syytä todeta, että henkilökohtaisista syistä olen muuttanut numeroni salaisiksi ja edelleenkin olen pohjoisessa. Mikäpä minut olisi Etelä-Suomeen vielä siirtänyt? Hän oli saanut selville numerotiedustelusta, että minulla on kokonimi kaima jossain päin Suomea. Oli ensin sinne laittanut viestiä tai soittanut tai jotain. Epäilemättä iloinen yllätys ollut kyseiselle naiselle, kun vieraalta mieheltä tulee viestiä. Vielä iloisempi yllätys varmaankin ollut tämän naisen miehelle, kun kuulemma kyse oli vastikään avioituneesta naisesta. Vähän huvitti minua se tilanne.

No, elämä on tosiaankin ihmeitä täynnä. Koskaan ei voi tietää, milloin puhelin pirahtaa ja joku vanha tuttu soittaa.