Sika...

Joulusta ei pääse eroon sitten millään. Ei, vaikka sulkisi ovet ja ikkunat, laittaisi levylautaselle äänikirjan ja keskittyisi vain omiin asioihinsa. Joulu tunkee sisään väkisin kuin talonmies lukemaan vesimittaria. Ei talonmiestä kehtaa käytävässä seisottaa sanomalla, etten minä halua mitään vesimittarinlukua, kiitos vaan. Pakko se mies on päästää sisälle ja mahdollisimman nopeasti vielä, etteivät katit karkaa rappuun samalla oven avauksella.

Ja mitenkä tämä liittyy jouluun?

Lähtiessään talonmies toivotti hyvää joulua. Mutisin takaisin jotain sinnepäin.. Mieli teki sanoa, että saisi työntää joulun siihen paikkaan, minne ei auringonvalo koskaan paista. No, en sanonut, enkä saanut siitä sedästä vihollista. Kuka tietää, kuinka joulua rakastava ihminen siinä kyseessä oli. Ei pidä aliarvioida.

Onneksi pakolliset kuviot on miltei hoidettu. Joululahjat on haalittu kasaan, joulukortit postitettu niiltä osin, kun oli osoitteita ja työkavereiden joulumuistamiset on muutamaa sukkaa vaille valmiit. Siis ei mitään nilkkasukkia vaan vauvan villasukka jokaiselle joulusukaksi. Saavat sitten miettiä, mitä siihen joulusukkaan mahtuu. Mukaan pistän jättikokoisen sika-piparin. Miettiköön siinäkin, onko joku vinkki vai sanonko suoraan...