Mökkiviikonloppu

Olin kavereiden kanssa viikonlopun mökillä. Se oli vuokramökki Kalajoen hiekkasärkillä.

Mitähän siitä sanoisi? Jos päästää ulos kaiken sen, mitä mielessä on, tästä tulee niin kammottava purkaus, ettei sitä kestä itsekään lukea. Toisaalta, mitä sitä säästelemäänkään.

Niin, viikonloppu alkoi perjantaina ihan lupaavasti. Minä ajelin pitkät pätkät pitkin poikin Suomea päästäkseni sinne mainitulle paikkakunnalle. Oli ihanaa päästä viettämään aikaa ystävien kanssa ja rentoutumaan. Toki tiedettiin odottaa, että jonkin verran aina tulee pientä kähinää, kun useampia poikia tulee samaan paikkaan, sitä miehistä uhoa.

Se perjantain alkuilta meni mukavasti. Saunottiin, syötiin, juotiin ja puhuttiin paljon. Kaikilla oli kivaa. Sitten alkoi se show. Yhdeltä pojista vääntyivät sormet hieman yli, joten ensimmäisenä alettiin huoltaa perinteisiä vammoja. Annettiin hetkeksi kylmäkääre ja teipattiin sormet hieman koukkuun, jotta ne saisivat rauhassa tasoittua. Hirvittävä möykkä jatkui kyseisellä miehellä siitä aiheesta, että hän ei halua sormiensa jäävän käyttökelvottomiksi. Pässi, aivan kuin pieni ylimeno jäykistäisikin sormet paikalleen. Meinasi mennä hermo jo siinä.

Tämän jälkeen kyseinen kaveri alkoi vinkua särkylääkkeitä tai relaksanttia, siis lihaksia rentouttavaa lääkettä, joka auttaa tehokkaasti tuollaiseen särkyyn, mutta on ehdoton kolmiolääke. Minulla tietenkin on paikallisesta apteekista saatuja relaksantteja, mutta en niitä mitenkään mielelläni jakele eteenpäin. Tein siis sopimuksen kyseisen kaverin kanssa siitä, että hän ei lauantaihin puoleen päivään asti juo mitään alkoholipitoista, jottei tule mitään sivuvaikutuksia. Kissanpaskat. Viisi minuuttia myöhemmin mies kippasi viskiä raakana kurkkuunsa. Siinä vaiheessa meni hermo.

Käytiin sitten asiasta keskustelu. Minä sanoin ottavani tuollaisen sopimuksen rikkomisen henkilökohtaisena loukkauksena. Mies yllättäen ei ymmärtänyt asiaa näin. Hänen mielestään voi aivan hyvin vetää viinaa päälle jne. Äityipä sitten vielä siinä halailemaan ja "lohduttelemaan", kunnes minä totesin, että en minä tätä halua.

Yöllä, kello 4 maissa yritettiin sitten käydä nukkumaan, jotta ehdittäisiin nukkuakin. Seuraavakin päivä oli tarkoitus juoda ja pitää hauskaa. Nukkumisesta ei tullut mitään, kun yksi sun toinen alkoi hihkua ja lauleskella. Siinä vaiheessa minä ärähdin. Totesin, että suiden on syytä pysyä ummessa, jotta kaikki, jotka haluavat, voivat nukkua. Eihän siitä mitään tullut. Tunnin päästä minä huusin jo kuin hyeena ja pelästytin puolelle porukasta miltei kurat housuun, kun hermo oli totaalisesti poissa. Siinä huutaessani sanoin mm sen, että minun osaltani kyseinen viikonloppu oli pilalla siinä, etten minä tullut mökille pitämään kuria vaan rentoutumaan. Minun mielestäni aikuisista ihmisistä ei pitäisi joutua vastuuseen kenenkään toisen.

No, stereot alkoivat huutaa aamulla klo 9 tienoilla ja kaikki jalkeille. Minua otti päähän paitsi henkisesti myös fyysisesti. Yritin korvatulppien kanssa nukkua vielä pari tuntia huonolla menestyksellä. Kun lopulta nousin, kävin suihkussa ja pakkasin tavarani autoon. Minulla oli edelleen mittari aivan äärilaidassa punaisella.

Päivä meni krapulaa parannellessa ja selviämisessä. Illalla olin vesiselvä. En kehdannut häipyä mökiltä, kun eräs ystävistäni oli aamulla lähtenyt päiväksi kotiin lastaan vahtimaan. Ajattelin, että jos hän ajoissa tulee takaisin, minä lähden sitten illalla ajamaan. Hänellä meni iltakymmeneen. Siinä vaiheessa minä totesin, että käynen nukkumaan sitten, kun muut menevät Dyyniin ja korvatulppien avustuksella saan hyvät yöunet. Jep jep.

En herännyt yöllä siihen, kun porukkaa tuli baarista. En herännyt siihen, että popit olisi laitettu paukkumaan. En oikeastaan herännyt keskusteluunkaan, vaikka otinkin korvatulpat pois ajatellen, että äänistä päätellen enää on vain kaksi hereillä. Heräsin siihen, että joku harrastaa seksiä makuuhuoneen ikkunan toisella puolella. Siis hetkinen, minä nukun sisällä, joten seksiä harrastetaan mökin portailla!!!

Siinä vaihessa ainut pelastus asialle olisi ollut se, että kyseessä olisi ollut joku matkassa olevista pariskunnista tai joku sinkuista. Vaan ei. Ei tietenkään voinut olla niin. Kyseessä oli mies, jolla on seurustelukumppani, mutta tyttöystävä ei ollut paikalla. Jotenkin siinä katkesi kamelilta selkä.

Tässä vaiheessa hämmentää lähinnä se, miten kyseisestä havainnosta saattoi seurata minulle fyysisesti huono olo. Minua alkoi etoa. Siihen loppui nukkuminen ja kaikki huumori. Siitä eteenpäin minä laitoin aamukahvit ja leivät itselleni, katselin sunnuntaiaamun lastenohjelmat ja odottelin, että toiset heräisivät. Kun kello oli lähempänä kymmentä, olivat miltei kaikki hereillä, minä sain autoni vapaaksi motista ja pääsin lähtemään.

Eipähän tarvitse osallistua enää tuon porukan reissuihin.

Muutoinkin viikonlopusta jäi huono fiilis. Monien asioiden summa, että minulle jäi sellainen olo, ettei minulle ole mitään siellä. Selvinpäin istuessa minä tein työasioita ja odotin, että aika kuluisi. Mietin omaa menneisyyttäni ja sen kummituksia, jotka näyttivät rumaa naamaansa aina välillä siinä, miten minä ylireagoin humalassa olevan miehen puheisiin tai käytökseen.

En tiedä. Pitäisi saada aivot nollattua. Pitäisi saada tyttöjen viikonloppu, jossa asioista voisi puhua aivan oikeasti tarvitsematta miettiä sitä, miten pojat onnistuvat tilaisuuden mokaamaan. Kiitos kuitenkin Saukolle siitä, että käytännönjärjestelyt oli taas hoidettu viimeisen päälle hyvin.